Kirjailija ja kirjoittamisen ohjaaja, Katja Törmänen, on juuri julkaisemassa kolmatta kirjaansa, suunnittelee sille jatko-osaa ja haaveilee kansainvälisestä näkyvyydestä
Katja Törmänen on toiminut Lilithissä vuodesta 2014. Hän on kirjoittamisen ohjaamisen lisäksi muun muassa vetänyt kirjoituspiirejä sekä tehnyt käännöstöitä suomesta englantiin.
Lilithin lukuun työskentelyn ohessa Törmänen on mukana Oulussa toimivassa aktiivisessa Lilithin solussa, Lilith Northissa, jonka jäsenet tapaavat toisiaan vertaistuen ja rentoutumisen merkeissä sekä suunnittelevat lähitulevaisuuteen muun muassa yhteistä taidenäyttelyä.
— Yksi tapaamisten suuria anteja on jäsenten asiantuntemuksen ja osaamisen keskinäinen jakaminen sekä vuorovaikutus muiden luovien ammattilaisten kanssa.
Törmänen kokee olevansa Lilithissä kuin kotonaan. Työskentelyä ja osuuskunnan tarjoamaa tukea hän kuvailee seuraavasti:
— Mihin vain olen apua tarvinnut, olen sitä saanut, ja aiemman yrittäjäkokemuksen jälkeen osaan arvostaa, että joku muu hoitaa kirjanpidon ja muut pakolliset kuviot. Aina olen kokenut, että olen oikeassa paikassa.
Törmänen on aikaisemmin julkaissut kaksi omakustanteista lasten ja nuorten fantasiakirjaa, Kevääntekijät ja Kesänkaitsijat, joista ensimmäinen julkaistiin Osuuskunta Lilithin avulla.
Karhun morsian, Like – 2018
Nyt Like Kustannus julkaisee Törmäsen uuden romaanin, Karhun morsian, joka sijoittuu varhaiseen viikinkiaikaan.
— Karhun morsian on minulle paitsi ensimmäinen kaupallisen kustantamon kautta julkaistava kirja, myös ensimmäinen aikuisten romaani. Tarina lähti liikkeelle meditoidessa näkemistäni vaikuttavista, selkeistä kuvista, joiden jäljiltä tarinan ympäristö, ajankohta ja keskeiset teemat olivat minulle selviä, ja kirjoittamisen aloitin syksyllä 2011 luovan kirjoittamisen perusopinnoissa.
Karhun morsian syntyi alun perin novellimittaan, mutta jäi kutkuttamaan mielen taka-alalle. Vähitellen Törmänen ryhtyi kirjoittamaan jatkoa ja hyvin pian tarinan maailma laajeni entisestään.
— Valinnan vapaus oli ensimmäinen teemallinen lähtökohtani: jos on ikänsä elänyt yhteisössä, jossa tavat ja jumalat määräävät kuinka elämä kulkee, jossa kohtalo on jo määrätty, mitä silloin tekee, kun tuleekin kohtaan, jossa voi valita?
Onko sen jälkeen mahdollista palata entiseen, ja minkä hinnan valinnoistaan on valmis maksamaan? Sukupuolittuneen vallan kysymykset taas kohosivat tarinasta itsestään, sen maailmasta ja henkilöistä, jotka ovat olleet minulle hyvin selviä alusta alkaen.
Tarinan hahmojen luomisen vaikeutta pähkäilee moni. “Elävän” hahmon syntyminen kuitenkin vaatii sopivia olosuhteita ja ripauksen onnekasta sattumaa.
— Olen joskus kokeillut rakentaa hahmoa tietoisesti, päättää etukäteen iän, taustan ja musiikkimaun, miettinyt pelot ja mitä mielenkiintoista tämä hahmo voisi haluta – mutta siten saan aikaan vain kuivia hahmoja, kuin paperinukkeja, joilla on etukäteen päätetty ilme ja asento, Törmänen kuvailee tarinan rakentamisen haasteita.
Tällä hetkellä hän aloittelee seuraavaa romaaniaan, josta tulee itsenäinen jatko-osa Karhun morsiamelle.
Katja Törmänen työstämässä tarinaa.
— Olen hyvin intuitiivinen kirjoittaja. Aloittaessani tiedän yleensä lähtökohdan ja suunnilleen sen, mihin päädytään, mutta siitä, mitä matkalla tapahtuu, minulla on vain aavistuksia. Tosin nyt aloittelemani kirjan suhteen tilanne on hieman eri, sillä kuvittelen tietäväni juonen pääkaaren jo nyt – mutta vannomatta paras, tarina voi yllättää.
— Koska toinen kirja sijoittuu ainakin osittain Orkneyn ja Shetlannin saarille, teen sinne taustatutkimusmatkan keväällä, niin että pääsen aistimaan paikan päällä maisemaa ja ilmastoa, tunnustelemaan mitkä tarinat siellä asuvat.
Törmänen toivoo aiheensa kiinnostavan lukijoita ja mainitsee tarinaa jo kiitellyn mukaansatempaavaksi ja kieltä lyyriseksi. Hän kuitenkin haluaa haastaa lukijoita antamaan mielipiteitä ja palautetta. Kirjalle on jo olemassa ulkomaan agentti, joten sille lienee luvassa näkyvyyttä ulkomaillakin.
Katja Törmänen on innostunut isoistakin projekteista, mutta on tällä hetkellä käytettävissä vain pienempiin käännöstöihin.
Teksti: Lassi Valkama
Kuvat: Katja Törmänen
