Teksti Riitta Supperi. Kuvitukset Ilona Partanen
Mainitse osuuskunta väärässä seurassa, niin reaktiot jakautuvat kahtia. Osa ajattelee laskutuspalvelua. Osa saattaa ajattella 70-luvun kommuunia. Pahimmassa tapauksessa vain sirkat sirittävät. Vaan mikään mielikuva näistä ei osu maaliin. Mutta koska näitä väärinkäsityksiä on, niin käydäänpä yleisimpiä läpi ja ammutaan alas!

“Osuuskunta on vain laskutuspalvelu”
Ei ole. Laskutuspalvelussa käyttäjä on yrittäjä, joka ulkoistaa paperityön. Hänellä ei ole työnantajaa, ei työsuhdetta, ei palkansaajan sosiaaliturvaa.
Työosuuskunnassa jäsen on työsuhteessa. Hänellä on työsopimus ja hänelle maksetaan palkkaa. Osuuskunta on työnantaja, juridisesti, lakisääteisesti ja käytännössä. Se tarkoittaa eläkettä, tapaturmavakuutusta, ansiosidonnaisen työttömyysturvan mahdollisuutta ja kaikkia muita palkansaajan oikeuksia. Työosuuskunnan on aito työnantaja, ei laskutuspalvelu.
Pum!
“Osuuskunta ei ole oikeaa liiketoimintaa”

Lilith on perustettu 1997. Liikevaihto tulee oikeista asiakkaista: mediataloista, kustantamoista, kunnista, ohjelmatoimistoista. Lilith solmii sopimukset, laskuttaa ja vastaa työnantajavelvoitteista. Jäseniä on 568, ammatteja satoja. Vuosittainen liikevaihto on noin 3 miljoonaa. Kaikkiaan osuuskuntien yhteenlaskettu liikevaihto on yli 35 miljardia. Vaikuttaisi ihan oikealta liiketoiminnalta.
Osuuskunnassa vain omistusrakenne on erilainen kuin osakeyhtiössä: yrityksen omistavat sen jäsenet, eivät ulkopuoliset sijoittajat. Voitto ei valu ulos, vaan se käytetään jäsenten hyväksi – ja jää Suomeen.
Pum!
“Osuuskunnat ovat idealistista puuhastelua”
Osuuskuntia on yli 3 miljoonaa maailmanlaajuisesti. Suomessa osuustoiminta on osa talouden perustaa, esimerkkeinä vaikkapa OP-ryhmä, S-ryhmä ja Metsä Group, jotka ovat kaikki osuuskuntia. Malli ei ole marginaalinen. Se on vanha, toimiva ja menestyksekäs. Ja todennäköisesti myös sinä olet jonkun osuuskunnan jäsen.
Luovien alojen työosuuskunta on todistetusti toimivan mallin sovellus alalle, jolla työ on projektiluonteista, tulot epäsäännöllisiä ja ammatti-identiteetti usein monimutkainen. Se on käytännöllinen ratkaisu muuttuvan työelämän haasteisiin.
Pum!
Mitä välii – miksi korjata väärinkäsityksiä?
Väärinkäsitykset eivät ole vaarattomia. Jos viranomainen tulkitsee osuuskunnan laskutuspalveluksi, jäsen saatetaan katsoa yrittäjäksi ja menettää sosiaaliturvansa. Jos asiakas ei tunne osuuskuntamallia, hän epäröi ostoa. Jos luova ammattilainen luulee osuuskunnan olevan harrastelijoiden kerho, hän jättää hakematta jäsenyyttä. Usein vastoin omaa parastaan. Ja tämä on menetys, josta kärsivät niin osuuskunnat, asiakkaat kuin yhteiskuntakin.
Ampumaharjoituksemme jälkeen toteamme, että osuuskunta on menestyksekästä liiketoimintaa ja erinomainen väylä epätyypillisessä ammattilaiselle työllistyä. Siksi me pidämme siitä meteliä!
Pum pum!
