Prosentti taiteelle. Tasa-arvoinen sosiaaliturva pätkätyöläisille. Ammatillinen kehittyminen. Joukkovoima. Järjestäytyminen uuden työn organisaatioihin. Luovan työn arvon nosto. Näillä teemoilla olimme 20. joulukuuta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työpajassa yhdessä kymmenen muun luovan alan aktiivitoimijan kanssa – aiheena työn tulevaisuus.
Luovilla aloilla tehdään jo nyt töitä niin kuin työn murros näyttäisi ennustavan – verkostomaisesti, itsenäisesti, alustoilla, monelle eri työnantajalle siten, että tulot ja työ ovat jatkuvassa liikkeessä. Mitkä ovat tärkeimmät elementit, joilla yhteiskuntamme voi turvata työelämää myös tulevaisuudessa?
Tulevaisuusvaliokunta halusi kuulla, voisiko luovilta aloilta löytyä ne käytännöt ja kehittämistarpeet, jotka tulevat koskemaan tulavaisuudessa työväestöä laajemmin? Miten yhteiskuntamme voisi varautua siihen jo nyt?
Uudenlaisen työpajamuotoisen työskentelyn idea tuli Taikesta. Yhteistyö on osa Taiken Taiteilijan asiantuntijuuden ja välittäjätoiminnan kehittämistohjelmaa ja siitä vastaavat erityisasiantuntija Antti Huntus ja läänintaiteilija Krista Petäjäjärvi.
Työskentely jatkuu pienimuotoisemmalla työpajalla ja asiantuntijalausunnoilla. Moniäänisistä keskusteluista muodostetaan valiokunnalle julkaisu, jota hyödynnetään myös osana seuraavaa tulevaisuusselontekoa. Kirjallisia lausuntoja on jo käytetty koostaessa uusinta mietintöä Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa.
Siinä Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa, että
luovat toimialat olisivat pilotoinnin ja erityisen kehittämisen kohteena seuraavalla vaalikaudella, kun työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä, elinkeinopolitiikkaa, verotusta ja elinikäistä oppimista kehitetään laajana kokonaisuutena.
Asiantuntijalausuntomme kuului seuraavasti:
Työn murros, joukkovoima ja hybridityö
Työn murros on euroopanlaajuinen megatrendi. Digitalisaatio on irrottanut työn ajasta ja paikasta. Työtä tehdään verkostoissa, kansainvälisesti, yrittäjämäisen itsenäisesti toimien ja roolista toiseen siirtyen. Työn saaminen ja hallinnointi tapahtuu yhä enemmän alustoilla.
Yritykset pärjäävät vain uudistumiskyvyllä ja joustavuudella. Suuret yhtiöt valtiota myöten ulkoistavat ihmisiä ja antavat ainoaksi mahdollisuudeksi laskuttaa työstä. Eurooppa hukkuu köyhiin yksinyrittäjiin, joilla ei ole koulutusta eikä paloa menestyä. Heillä on tavoitteena vain tulla jotenkuten toimeen.
Luovilla aloilla prekaaritkin pätkätyöläiset ovat pärjänneet nimenomaan luovuuden avulla. Pätkä eli projekti ei ole loukko vaan alalle tyypillinen piirre.
Luoville aloille on tyypillistä tehdä hybridityötä, eli edistää samanaikaisesti useaa eri uraa. Jos yhdessä ammatissa ei riitä töitä, toisella voi paikata. Luovan alan työläinen on usein itse se brändi ja palvelu, jota myydään. Hän ei kuitenkaan ole yhtä kuin hänen työnsä, eikä hänen työnsä useinkaan sovi myytäväksi kapeaan kenttään agentuureja ja ohjelmatoimistoja.
Nämä niin sanotut vapaat toimijat ovat äärijoustaville työmarkkinoille elinehto. Vapaus on kuitenkin näennäistä. Harvalla on mahdollisuus valita töitään, moni on riippuvainen hyvin vähästä määrästä toimeksiantajia. He myös yhtä lailla kaipaavat työyhteisöä, ohjausta, tukea, ammatillista koulutusta ja terveyspalveluja.
Luovilla aloilla toimitaan joustavuuden ja moniammatillisuuden edelläkävijänä. Uuden työn tekemisen ratkaisuksi on kehitetty esimerkiksi osuuskuntamalleja, joissa joukkovoiman avulla työllistytään työsuhteessa mutta ammatillinen vapaus on mahdollista säilyttää. Se on mahdollisuus jakaa riskit ja menestys sekä luoda turvallista työllistymistä jossa työn hallinto hoituu ammattilaisen toimesta lakien edellyttämällä tavalla.
Virallisen Suomen järjestelmän tulisi tunnistaa uuden työn uudet mallit rikastavina vaihtoehtoina ja tarjota tekijöille selkeää ja tasa-arvoista perusturvaa. Työn murros on läsnä nyt ja se tulee määrittelemään työnantajuuden ja -tekijyyden täysin uusiksi.
Ehdotuksia toimenpiteiksi
- Tehdään laajempi perustulokokeilu, jossa on mukana huomattavasti suurempi määrä myös luovien alojen ns. vapaita toimijoita.
- Yhtenäistetään eläkejärjestelmät siten, että jako yrittäjiin ja palkansaajiin poistuu. Luodaan joko Tyel-Yel -yhdistelmävakuutus tai tuodaan Yel-vakuutus tähän päivään.
- Uudistetaan työttömyysturvalakia: Tekemättömän työn ja osatyökykyisten työpanoksen tuhlaaminen lasketaan miljardeissa. Työprojektin vastaanottaminen pitää olla aina kannattavaa, huolimatta sen kestosta tai siitä, milloin siitä maksetaan. Omassa työssä työllistyminen on harmaa alue jossa työviranomaisen on mahdollisuus ”narauttaa” henkilö yrittäjyydestä. Pidetään huoli siitä, että lait ja ohjeistukset ottavat huomioon erityisesti taidealojen erityispiirteet. Annetaan ihmisten esimerkiksi ylläpitää taideammattiaan ilman pelkoa perustoimeentulon menettämisestä.
- Luodaan taideammattien erityispiirteitä tukeva yhtenäinen ohjeistus, jota Kelan, TE-keskusten ja kassojen tulee noudattaa.
- Tuetaan taidealoja euromääräisesti enemmän, tavoitteena luoda apurahajärjestelmä, joka tuo parempaa turvaa myös kertyvän eläkkeen ja työttömyysturvan varalle.
- Luovat alat tuovat työmarkkinoille näkökulmaa, työvälineitä ja hyvinvointia. Panostetaan taideammateissa toimivien työtaitoihin ja helpotetaan taidepalvelujen ostamista tukemalla alan ammatillista kehittymistä.
Netta Norro, Osuuskunta Lilith
