Teksti Riitta Supperi. Kuvitus Ilona Partanen
Aki Kämäräisen tarina Ylen uutisessa syyskuulta 2024 kertoo karua tarinaa kevytyrittäjyyden varjopuolista. Kämäräinen ajatteli löytäneensä unelmatyön kaupan lihatiskiltä 20 euron tuntipalkkaan, mutta lopulta käteen jäi alle kymmenen euroa tunnilta. Samaan aikaan Korkeimman hallinto-oikeuden Wolt-päätös vuonna 2025 toi esiin laajemman kysymyksen: missä menee raja aidon yrittäjyyden ja piilotetun työsuhteen välillä?
Näiden tapauksien valossa on aika kysyä, voisiko osuustoiminta tarjota reilumman vaihtoehdon niille, jotka haluavat itsenäisyyttä ilman yksinäisen yrittäjän riskejä.
Kevytyrittäjyys ei ole aina kevyt tie
Kevytyrittäjyyden suurin ongelma on sen nimi: se kuulostaa kevyeltä, mutta todellisuudessa yrittäjän riski on raskas. Pahasti nykyajan työelämästä jälkeenjäänyt Suomen lainsäädäntökään ei tunne kevytyrittäjyys-termiä. Virallisesti henkilö on joko yrittäjä tai palkansaaja. Aki Kämäräisen tapauksessa hänet jätettiin yksin tuhansia euroja maksavien työeläkemaksujen kanssa, eikä hänellä ollut minkäänlaista neuvotteluvoimaa työn hinnoittelussa.
Miksi työosuuskunta on parempi vaihtoehto?
Työosuuskunnassa tilanne olisi erilainen. Kun sata, kaksisataa tai viisisataa ammattilaista yhdistää voimansa, syntyy todellista neuvotteluvoimaa. Isona toimijana osuuskunta voi vaatia reilua korvausta jäsentensä työstä. Osuuskunnalla on myös sopimusosaamista, jota yksittäisellä jäsenellä ei välttämättä ole tai edes tarvitse olla. Lisäksi osuuskunta pystyy jakamaan riskejä jäsentensä kesken.
Läpinäkyvyys kuuluu demokratiaan
Kevytyrittäjyyden keskeisin ongelma on läpinäkyvyyden puute. Moni ei ymmärrä, mitä todellisia kuluja yrittäjyyteen kuuluu, ja osa työn tilaajista hyödyntää tätä tietämättömyyttä. Kun Kämäräinen neuvotteli 20 euron tuntipalkkaa, hän ei tiennyt, että siitä lähtee YEL-maksut, laskutuspalvelun osuus, verot ja lomaraha-vastike.
Avoimuus ja läpinäkyvät kulut
Osuuskunnassa rehellisyys ja avoimuus ovat perusarvoja. Jäsenet tietävät tarkalleen, mitä palveluista maksetaan ja miksi. Demokratian periaate takaa sen, että päätökset kuluista ja palvelumaksuista tehdään yhdessä. Kukaan ei voi piilottaa kuluja tai hyötyä jäsenten tietämättömyydestä, koska jäsenet ovat samalla osuuskunnan omistajia.
Sosiaaliturva ja turvallisuus
Wolt-päätös toi esiin kipeän tosiasian: kun yritykset siirtävät työntekijöitä kevytyrittäjiksi, sosiaaliturvan kulut voivat lopulta kaatua veronmaksajien niskaan. Jos matalan tulotason yrittäjät eivät pysty maksamaan eläke- ja sosiaaliturvamaksujaan, kuka maksaa heidän eläkkeensä?
Osuuskunnat ottavat tämän vastuun vakavasti. Työosuuskunnassa jäsenet eivät ole yksin sosiaaliturvan kanssa – osuuskunta hoitaa eläkemaksut ja muun työn hallinnoinnin. Solidaarisuuden periaate tarkoittaa sitä, että vahvemmat auttavat heikompia, eikä kukaan putoa turvaverkkojen ulkopuolelle.
Tasa-arvo ja demokraattinen päätöksenteko torjuu hyväksikäyttöä
Osuustoiminnan tasa-arvon periaate tarkoittaa sitä, että kaikki jäsenet ovat samanarvoisia taustastaan riippumatta. Osuuskunta ei voi syrjiä jäseniään iän, sukupuolen, etnisen taustan tai koulutustason perusteella. Kun päätökset tehdään demokraattisesti ja jokaisella jäsenellä on yksi ääni, vahvemmat eivät voi hyväksikäyttää heikompia.
Osuustoiminta vastaa työelämän murrokseen
Kevytyrittäjyyden ongelmat eivät ratkea kieltämällä sitä. Digitaaliset alustat ja työelämän muutos luovat aitoa tarvetta joustavammille työn tekemisen tavoille. Mutta sen ei tarvitse tarkoittaa yksinäisten yrittäjien hyväksikäyttöä. Osuustoiminta tarjoaa kolmannen tien perinteisen palkkatyön ja yksinyrittäjyyden välille. Se yhdistää itsenäisyyden ja turvallisuuden, vapauden ja vastuun, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden.
Kun Aki Kämäräinen totesi, että “mieluummin olen tyytyväinen työntekijä toiselle”, hän teki ymmärrettävän valinnan. Mutta entä jos hänellä olisi ollut kolmas vaihtoehto: olla samaan aikaan itsenäinen ammattilainen ja yhteisön jäsen, omistaja ja työntekijä?
Osuustoiminta tänään
Tänä YK:n osuustoiminnan vuonna 2025 on hyvä muistaa, että osuuskunnat eivät ole menneisyyden jäänne vaan tulevaisuuden malli. Ne tarjoavat vastauksen moniin nykypäivän työelämän haasteisiin: epävarmuuteen, eriarvoisuuteen ja merkityksettömyyden tunteeseen. Kun kevytyrittäjyys näyttää yhä useammin johtavan sudenkuoppiin, työosuuskunta tarjoaa turvallisen polun eteenpäin.
