Teksti ja kuvitus: Miia Vistilä
Ekologisesti ja inhimillisesti kestävä maailma vaatii uudenlaisia tarinoita ja toimintatapoja
Lilithissä vietettiin viime vuonna vastuullisuuden teemavuotta. Opimme elonkehää ja yhteiskuntia ravistelevan monikriisin eri ulottuvuuksista, tärkeimpänä äärisäiden lisäätymisenä ja lajikatona näkyvä ympäristökriisi. Sen kyljessä kulkevat Euroopan turvallisuuden kriisi, demokratian kriisi, ovella kolkutteleva väestökriisi ja etenkin nuoria koskettava mielenterveyskriisi. Lisäksi paikallaan polkeva talous ja leikkauspolitiikka ovat tuoneet henkilökohtaisia kriisejä monien arkeen ja vaikuttavat luovienkin alojen työntekijöiden työmahdollisuuksiin.
Juuri luovuutta kriiseissä kuitenkin tarvitaan, sillä kriisit pakottavat muutokseen – ja muutoksissa tarvitaan uusia, luovia, toimintamalleja.
Talouden ja ympäristön ristiriita
Monikriisin ytimessä on sovittamaton ristiriita: elämäntapamme, talousjärjestelmämme ja yhteiskuntamme perustuu siihen, että tuotamme koko ajan lisää tavaraa ja palveluja. Tämä tuotanto tuhoaa elonkehää ja samalla myös ihmisten elämän edellytyksiä. Ajatus talouskasvusta ilman lisääntyvää luonnonvarojen kulutusta on tulevaisuuteen projisoitu toive, jota kohti emme todellisuudessa ole menossa. Eikä ekologisesti kestävään elämään riitä vielä sekään, että nykymuotoinen talous lakkaa kasvamasta.
Tällaiselle yhteiskunnalle, kulttuurille ja taloudelle ei ole poliittisella kentällä esitetty kovin ponnekkaasti vaihtoehtoja, vaikka kriisit muuttavat jo arkeamme. Luonnonlakeja on paha mennä muuttamaan, mutta asioita, jotka ovat ihmisten ohjattavissa, voidaan tehdä useammalla tavalla.
Kestävyys alkaa onnellisuuden kuvittelemisesta
Joko ohjaamme muutosta tietoisesti itse tai sopeudumme väistämättä muuttuviin olosuhteisiin. Uusien, parempien ja kestävämpien elämänmallien kuvittelemiseen ja levittämiseen tarvitsemme luovien alojen taitoja ja tekoja.
Tarvitsemme biosfäärin rajat huomioon ottavia visioita onnellisemmasta, tasapainoisemmasta ja miellyttävämmästä tulevaisuudesta. Tarvitsemme kestävämpiä tapoja luoda, siirtää ja käyttää rahaa. Tarvitsemme toimivampia yhteiskunnallisia sääntöjä. Tarvitsemme uusien mallien testaamista sekä fiktíossa että käytännön elämässä.
Luovat alat vahvistavat resilienssiä
Resilientissä valtiossa panostettaisiin kriisiaikoina luovuuteen, mutta luovuus voi kukoistaa epäoptimaalisissakin olosuhteissa. Tarve paeta todellisuutta voi ruokkia aivan uudenlaista luovuutta – tai omassa elämässä toteutunut katastrofi pakottaa ennennäkemättömiin ratkaisuihin.
Yksi ihminen, varsinkaan luovan alan prekaari, ei voi ratkaista kaikkia maailman ongelmia. Mutta jos yhteenkin ongelmaan keksii edes ratkaisun aihion, parhaimmilaan siitä voidaan yhdessä kehittää jotain tärkeää ja tuottavaa.
Kuinka yhdistää luovuus, talous ja vastuullisuus?
Muutos lähtee halusta, rohkeudesta ja käytännön mahdollisuuksista – tai pakosta – toimia toisin, tehdä mahdottomasta mahdollista ja ennennäkemättömästä tavanomaista.
Vastuullista luovaa työtä voi olla esimerkiksi toisenlaisen maailman kuvitteleminen ja siitä vetoavan tarinan kertominen. Tai sellaisen ajanvietteen, palvelun tai muun tuotteen luominen, joka ohjaa kohtaamaan ympäristön ja kanssaihmiset kestävämmin ja vastuullisemmin. Tai se, että elää arkeaan ja tekee työtään kestävällä tavalla ja toimii näin esimerkkinä muillekin.
Miia Vistilä on toimittaja, sarjakuvataiteilija ja Lilithin hallituksen jäsen.
