Teksti: Riitta Supperi. Kuvitus: Ilona Partanen
Olen lukenut tutkimusta Sufficiency in business – The transformative potential of business for sustainability (Maike Gossen, Laura Niessen), joka avaa sufficiency-oriented business -ajattelua ja sen mukaan toimivaa liiketoimintaa. Riittävyyden käsite oli itselleni vieras, tutumpia käsitteitä ovat vastuullisuus ja ekologisuus, jotka ovatkin oleellinen osa riittävyyden käsitettä. Itse ajattelen, että vastuullisuus on synonyymi riittävyyden periaattein toimimiselle, silloin kun vastuullisuudella tarkoitetaan sekä sosiaalista että ekologista vastuuta liiketoiminnassa.
Tutkimuksessa on tarkasteltu yrityksiä, jotka ovat tarkoituksellisesti rajoittaneet liiketoimintaansa mukautuakseen planetaarisiin rajoihin** samalla varmistaen ihmisarvoisen elämän, eli toimivat riittävyysorientoidusti maksimaalisen kasvuntavoittelun sijaan.
Törmääminen tutkimukseen juuri kun vietämme osuuskunnassamme vastuullisuuden teemavuotta oli onnekas sattuma. Tutkimus avarsi ymmärrystäni vastuullisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja antoi ajatuksia siitä, miten osuuskuntana voimme tukea jäseniämme vastuullisessa työssä yhä paremmin.
Riittävyyden keskeiset ulottuvuudet liiketoiminnassa
Tutkimus löysi kuusi keskeistä ulottuvuutta riittävyyden periaatteiden noudattamiseen. Yrityksen olemassaolon tarkoituksen (purpose) sitominen riittävyyden periaatteisiin todettiin koko liiketoimintaa ohjaavaksi toimeksi. Johtolankana on harjoittaa liiketoimintaa, joka kunnioittaa ekologisia rajoja ja luo hyötyä myös yhteisölle.
Yrityksen arvolupaus tukee riittävyysorientoitunutta kulutusta ja arvoa tuotetaan yhdessä yhteisön ja kuluttajien kanssa. Olennainen kysymys on, miksi ja kenelle tuotamme, miksi kulutamme. Arvon talteenotto on taloudellisen arvon lisäksi sosiaalista- ja ympäristöhyötyä.
Osuustoiminta on riittävyyden periaattein toimivan liiketoiminnan ytimessä
Riittävyyden periaatteita on helpoin noudattaa yrityksessä, jonka rakenne sallii itsenäisen päätöksenteon, eli yksityisen yrityksen tai osuuskunnan. Riittävyysorientoituneen liiketoiminnan onnistumisen mittaaminen vaatii myös uusia keinoja. Perinteisten (taloudellisten) mittareiden rinnalla on luotava oma mittaristo, joka antaa osviittaa siitä mitä liiketoimia tulisi laajentaa ja mitä supistaa varmistaakseen riittävyyden toteutumisen. Mittareita voivat olla esimerkiksi kestävyysoppaan latausluvut tai tuotteiden korjausmäärät.
Yhteistyö on oleellinen osa riittävyyden periaattein toimivaa yritystä ja niillä onkin usein poikkeuksellisen vahva asiakassuhde. Asiakassuhde on vastavuoroinen: asiakaspalautteet auttavat yrityksiä muokkaamaan tarjontaansa kun taas yritys tukee asiakkaitaan kestävien elämäntapojen harjoittamisessa. Tutkimus kannustaa sekä yrityksiä että kuluttajia vaikuttamaan myös poliittisiin muutoksiin. Myös yritysten ja yhteisöjen yhteistyö nähdään arvokkaana ja riittävyyteen kannustavana.
Mitä riittävyysorientoitunut liiketoiminta tarkoittaa käytännössä?
Riittävyysorientoituneen liiketoiminnan kiistattomia hyötyjiä ovat sekä omistajat, yhteisöt kuin asiakkaatkin. Vaan miten teoria saadaan toimimaan käytännössä?
Omistajuus on keskeisessä osassa riittävyysorientoitunutta liiketoimintaa. Se joka omistaa, usein myös määrittelee liiketoiminnan tavoitteet. Pörssiyhtiöissä tavoitteena on maksimaalinen voitto, kun taas esimerkiksi osuuskunnalla tavoitteena on tuottaa hyötyä ja palveluita jäsenilleen. Osuuskunta onkin yritysmuotona otollinen harjoittamaan riittävyysorientoitunutta liiketoimintaa, koska sen ydinarvoihin kuuluu mm. sosiaalinen vastuu omistajilleen. Hallinnon tehtävänä on turvata, että osuuskunta huolehtii arvonluonnista jäsenilleen ja tuottaa heille relevantteja palveluita.
Olemassaolon tarkoitus selkeäksi koko yritykselle
Johdolla ja hallinnolla on vastuu jalkauttaa yrityksen olemassaolon tarkoitus (purpose) läpi koko liiketoiminnan ja muuttaa käytänteitä niin, että toimitaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Esimerkiksi Lilithissä säännöt linjaavat, että “osuuskunnan tarkoituksena on rakentaa luovien alojen menestystä, edistää luovaa taloutta ja harjoittaa taloudellista toimintaa jäsentensä hyvinvoinnin ja elinkeinon tukemiseksi.” Sosiaalista ulottuvuutta toteuttaa jäsenten mahdollisuus vaikuttaa yrityksen toimintaan muun muassa jäsenkokousten myötä.
Jäsenet ja heidän toimintansa on sitten toinen käytännön taso, jossa riittävyysorientoitunut liiketoiminta voi toteutua. Yksinkertaisimmillaan liiketoiminta noudattaa neljä vähemmän -periaatetta.
- Vähemmän tavaraa: vähemmän kulutusta ja ylikuormitusta.
- Vähemmän kiirettä: hitaampi tahti tuotannossa ja elämässä.
- Vähemmän etäisyyttä: paikallisuus, lyhyemmät toimitusketjut, läheisemmät asiakassuhteet.
- Vähemmän markkinoita (ja markkinointia): ei jatkuvaa kasvun tavoittelua vaan tarkoituksellisesti rajattu asiakaskunta.
Riittävyysorientoitunut liiketoiminta on vastuullista liiketoimintaa
Luovien alojen ammattilaiset toimivat vahvasti omien arvojensa mukaan ja Lilithin tekemän tutkimuksen mukaan 97 % vastaajista sanookin, että tärkeintä ei ole maksimaalinen voitto, vaan palvelu ja vastuuntunto. Vaikka Lilithin vastuullisuustyö organisaationa on vasta aluillaan, ovat jäsenemme toteuttaneet vastuullisuutta jo pitkään. Siihen kuuluu muun muassa kotimaisten materiaalien hankkiminen tai esimerkiksi kierrätetyn kuparinlangan käyttäminen tuotteiden valmistuksessa.
Jäsenemme ovat parhaita henkilöitä opastamaan myös asiakkaita kohti vastuullisempia kulutustottumuksia; osta harkitummin, älä enemmän. Luovien alojen toimijoina; esiintyjinä, taiteilijoina, visionääreinä, meillä on myös mahdollisuus tuoda vastuullisuus näkyväksi laulussa, esityksessä, taideteoksessa. Näin vaikutamme maailmaan kokoamme suurempana – olemme yhdessä enemmän.
PS. Tutustuminen riittävyyden periaatteisiin avasi kokonaan uuden ja helpommin ymmärrettävän ulottuvuuden vastuullisuuteen. Vastuullisuus voi tuntua hurjan suurelta ja hankalasti haltuun otettavalta kokonaisuudelta, mutta jo neljä vähemmän -periaatetta noudattamalla päästään iso askel lähemmäs vastuullisuuttakin!
**Planetaariset rajat ottavat huomioon sekä taloudellisen kestävyyden, sosiaalisen kestävyyden ja ekologisen kestävyyden
Kirjoittaja Riitta Supperi on Lilithin viestintäpäällikkö ja Lilithin vastuullisuustyöryhmän jäsen.
