Teksti: Riitta Supperi. Kuvitukset: Ilona Partanen
Chicago Booth toteutti kokeen, missä testattiin tekoälyn vaikutusta taiteen hintaan (Mandel & Imas, 2026). Huutokaupassa kaupattiin kokonaan ihmiskäden tuottamaa taidetta sekä ihmisen ja tekoälyn yhteistuotoksia. Tulokset olivat luovan alan ammattilaisille vähintäänkin positiivisia. Kävi nimittäin ilmi, että jo pieni osa tekoälyä laski taideteoksen arvoa 16%. Kun taideteoksen tekijä oli ihminen ja se oli ainoa kappale, arvo kasvoi peräti 44%. Ainutlaatuisuus teoksessa, jossa oli mukana tekoälyä, nosti arvoa vain 21%. Kun kuka tahansa voi promptata lisää, ainutlaatuisuus ei päde
Ihmisen ainutlaatuinen työ on arvokasta – tekoälynkin aikakaudella
Me tiedämme, että aito, ihmisen tekemä luova työ on arvokasta. Tutkimus todisti tämän, ainakin taidekontekstissa: ihmiset tunnistavat ja maksavat ihmisen tekemästä työstä. Osuuskunnissa kuten Lilithissä tämä ei ole uutta – tekijän ääni, valinnat ja vastuu ovat aina olleet työn ydin, eivät lisäarvo.
Arvonlaskun taustalla kontaminaatio
Tutkimuksen osoittama arvonlasku osoittaa kontaminaatiosta. Pieni osa “ei-ihmistä” pilaa kokonaisuuden tunnun. Raja puhtaan ihmistyön ja sekoituksen välillä on, ainakin vielä, psykologisesti jyrkkä. Johtopäätös: aidon tunnistaa, ja sitä halutaan.
Miten kerromme aitoudesta
Tekoälyn aikakaudella avoimuus ja läpinäkyvyys on entistä tärkeämpää. Jos teet sisältöä, kerro miten se syntyi: kuka otti kuvan, kuka kirjoitti, mitä mietti. Jätä inhimilliset yksityiskohdat näkyviin. Jos tilaat, kysy tekijältä sama. Läpinäkyvyys on nyt arvon selkein merkki.
Lähde: Mandel, G. & Imas, A. (2026). Art and the Machine. University of Chicago – Booth School of Business
Kirjoittaja on Lilithin viestintäpäällikkö, joka on suunnattoman kiinnostunut tekoälykehityksestä.