Teksti Riitta Supperi. Kuvitus Ilona Partanen
Maassamme on tämän artikkelin kirjoittamishetkellä 294 000 työtöntä, eli vajaa 10% suomalaisista on ilman töitä. Taide- ja kulttuurialakaan ei ole välttynyt vaikealta työllisyystilanteelta ja moni joutuu hakemaan työttömyystukia. Siksi onkin hälyttävää, että Keha-keskuksen työohjeen mukaan viranomainen voi tehdä työttömän työnhakijan nimellä Google-haun ja tarkastella siten esimerkiksi hakijan julkisia sometilejä, mikäli herää epäilys tietojen salaamisesta. Tilien perusteella viranomainen saattaa sitten pahimmassa tapauksessa evätä työttömyysturvan jopa takautuvasti, kuten Hans Nissenin tapauksessa kävi.
Sometilien tarkastelu on laitonta
Sen lisäksi, että tilien katselu on työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan laitonta, on se myös hyvän hallintotavan vastaista. Selvitykset hakemuksiin tulisi aina kysyä tai vaatia etuuden hakijalta eikä etsiä sometileiltä. Lisäksi viranomaisen vastuulla on osoittaa ja varmistaa, että se käsittelee ajantasaisia, täsmällisiä ja paikkansapitäviä tietoja. Kuten me kaikki tiedämme, harva asia somessa on täysin totta tai aina ajantasaista.
Somenäkyvyys ei työllistä kokoaikaisesti, todista yrittäjyydestä saati estä työnhakua

Nykyihminen elää somessa, kuka enemmän, kuka vähemmän. Epätyypillistä työtä tekevälle (siis mitä tahansa työntekoa, joka ei ole vakituinen palkkatyö yhden työnantajan palveluksessa) some on usein elinehto. Somesta tulee tai ei tule keikat ja toimeksiannot, joita kukin tekee valitsemallaan tavalla. Osa ohjaa toimeksiannot osuuskunnalle jonka lukuun työskentelee, osa saa myytyä kympin demon suoraan asiakkaalle. Mutta se, että sometili tai verkkosivu on olemassa, ei tarkoita, että sen ylläpitoon menee täysi työaika päivästä ja viikosta toiseen. Tai siis menee, jos Keha-keskuksen työntekijän tulkintaa uskoo.
Viranomaiset vieraantuneet nykytyöelämästä
Vaikuttaa siltä, että viranomaiset ovat täysin vieraantuneet nykytyöelämästä ja sen realiteeteista. Enää ei eletä joko-tai yhteiskunnassa, vaan sekä-että työelämässä. Epätyypillinen työ on arkipäivää yhä usemmalle: työelämä saattaa olla jakautunut muutaman kuukauden työllistymisjaksoihin ja projektitöihin, taidealalla apurahakausiin tai erilaisiin hankkeisiin. Näihin päästäkseen on oltava näkyvillä ja antaa aktiivinen vaikutelma etenkin silloin, kun töitä ei ole. On kohtuutonta, että viranomainen rankaisee tällaisesta.
Poistaisiko sometilien lopettaminen tulkintaongelman?
Jos keikkatyöläisellä ei ole keikkaa tai yrityksensä lopettaneella ei ole yritystoimintaa, niin miksi ei sitten lopettaisi tilejänsä ja sulkisi verkkosivuja? No kuvitellaanpa tilanne, jossa työelämäsi on pirstaleinen ja elämä maksaa, niin kaikki mahdolliset työtilaisuudet ovat, no, tilaisuuksia. Ja niitä saa, kun on olemassa, siis verkossa. Se, että olet verkossa ei todista suuntaan eikä toiseen oikeasta ja reaaliaikaisesta työllisyystilanteestasi. Siksi onkin hälyttävää, että viranomainen tekee päätöksiä someen perustuen.
Aktiivisuudesta rangaistaan
Keha-keskuksen ohjeistus vaikuttaa siltä, että ihmisiä halutaan tarkoituksella työntää yrittäjälaariin. Vähintäänkin se kielii siitä, että Suomessa ei edelleenkään saa olla aktiivinen ja yritteliäs, ilman, että siitä saattaa seurata rangaistuksia.
Jos olisin viranomaisen asemassa, ottaisin työttömien oman aktiivisuuden helpottuneena vastaan, sehän saattaa johtaa jopa työpaikkaan!